Paasissutissat nunat pingajuanni innuttaasunut – isertarnernut -aallaqqittarnernullu tunngasut qanoq suliarineqartarneri, tassa tamakkuninnga ingerlatsineq pillugu paasissutissat
Ind- og udrejsesystemi1, nunanut isertarneq aalaqqittarnernullu aaqqissuusineq tassaavoq paasissutissanik nalunaarsuiffik, nunat pingajuanni innuttaasunut tunngasoq, taakku ilaasortanut nunanut isertartut sivikitsumik najugaqarnissamut (ukiup affaa tamakkerlugu tassa ullut 90-it missaanni najugaqarnissamut) periarfissaqartinneqartut. Aaqqissuussaq aallartinneqarpoq 12. oktober 2025-imiit. Ullormit tassannga paasissutissanik nalunaarsuineq nunanut ilaasortanut2 isertarnernut aallaqqittarnernullu tunngasut aallartipput, aammalu pisariaqarpat paasissutissanik isernissamut itigartinneqarsimaguit.
Paasissutissanik katersinerup aammalu ingerlatsinerup siunartaraa ataanni allassimasut sinnerlugit ingerlanneqassasoq: Styrelsen for International Rekruttering og Integration (SIRI), Udlændingestyrelsen, Hjemrejsestyrelsen, Rigspolitiet, aammalu naalagaaffeqatigiinnerup politiivi (Kalaallit Nunaanni politiit ilanngullugit). Ataani takusinnaavatit allaffiit paasissutissanik ingerlatseqatigiiffiit sumi attavigineqarsinnaanersut, taamattaaq uku avitseqatigiittarnermut aamma ilaapput: Udenrigsministeriet, Udlændinge- og Integrationsministeriet. Paasissutissatit inunnut namminernut tunngasut suliarineqartarput ilisarnaataanik paasissutissat ilanngullugit killeqarfiit aqunneqarnissaannut tunngatillugit, taamattaarlu inunnit inunnik unioqqutitsillutik isertartut pinngitsoortinniarlugit, kiisalu inuit ingerlaarnerisa pitsaanerusumik aqunneqarnissaannut. Tamatuma tunngavigivaa peqqussut (EU) 2017/22263, ilaatigut makku kapitali II-mi aamma III-mi aalajangersakkat Artikel 14, Artikelit 16-19, Artikel 23.
Malugiuk piffissami matumani ulloq 12. oktober 2025-miit ulloq 9. april 2026 ilanngullugu immaqa paasissutissatit inuummut tunngasut, taakkununngalu ilanngullugit paasissutissat biometriske-nik taaneqartartut, nunanut isertarnermut-allanullu angalanerni paasissutissat allat, naalagaaffiit aqqusaakkat killeqarfiini tamakkerlugit katersorneqarsinnaajunnaassasut.Paasissutissat taakku nunani taakkunani piumasaqaataappata, illillu tunniukkumanngikkukkit, taava nunamut tassunga isernissannut mattunneqarsinnaavutit. Tamassuma atuutsilernissaata tungaannut automaatiskimit inunnut unioqqutitsilluni sivisunerusumik najugaqarsimasunut ilanngunneqartassanngillat. Tamakku saniatigut paasissutissanik misissuineq. Tamatuma saniatigut paasissutissanik misissuineq pisinnaanngilaq, taamattaaq qanoq sivisutigisumik akuersissummik najugaqarnissamut periarfissaqarnerlutit,tassa nunamut isernissamut aamma qaqugukkut aallareersimanissamut tunngasut nittartagaanni, imaluunniit taakku killeqarfinni atortorissaarutaanni atorneqarsinnaasuni takuneqarsinnaassanani.
Piffissami matumani periarfissaqarputit najugaqarnissamut akuersissutip sivisussusaa paasiniarsinnaallugu tassa Europa-Kommissionip nittartagaani Europa-Kommissionip nittartagaata atorneratigut: https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/schengen/border-crossing/short-staycalculator_da
Piffissap taassuma kingorna, paasissutissatit inunnut tunngasut, soorlu uani immersuiffimmi allassimasutut ingerlanneqartalissapput.
Killeqarfinni avataaniit isertartunut misissuinerni piumasaqaataavoq inuup nammineq paasissutissaanik katersissallutik, taamaasiornermi paasiniarneqartarpoq isertarnissamut piumasaqaatit naammassineqarnersut. Paasissutissat makku katersorneqarlutik nalunaarsorneqassapput:
- Angalanermut allagartami paasissutissat, aammalu
- Inuup ilisarnaatai suulluunniit (biometriske oplysninger): tassaasut passip assiliartaani illit qanoq isikkoqarnersutit aamma inussap ipai (fingeraftryk)4.
Paasissutissat allat piumasaqaataasut tiguneqarsinnaapput illit inissisimanerit tunngavigalugit, makkuninnganiit:
- Isersinnaatitaanermut paasissutissat aaqqissuunneqarneri, Visuminformationssystem (VIS) paasissutissat illinnut nammineq suliassannut attuumassuteqartut, aammalu
- Europami angalanissamut paasissutissanut akuersissutinullu aaqqissuussamiit (ETIAS), ilaatigut angalanissamut akuersissutip qanoq innera aammalu ilaquttatut inissisimanerit (pisariaqarpat).
—
4 Maluginiaruk paasissutissat assaat ipaanut tunngasut, pineqartoq nunap pingajuanneersuuppat, tredjelandsstatsborger, taakkulu Schengenimut isernissaminnut isissutissamik, visummimik, pisariaqartitsinngitsut taamattaarlu isernissaminnut tunngatillugu allagartanik uppernarsaatinik ajornaallisakkanik taamaallaat peqartussanut, taakku aamma nalunaarsorneqartussaammata. taakku aamma nalunaarsuuttaat toqqorneqartussaapput, illillu Schengenip iluanukarniaruit, visummimillu pisariaqartitsillutit, taava mappemi ilinnut tunngasumi tamakku aamma aaqqissuusinermi tamakkununnga tunngasumi nalunaarsorneqassapput.
Paasissutissat biometriskiusut piumasaasut tunniunneqanngippata, isertarnermut-aneqqilernermilu aaqqissuussami, tassaasut misissuinermut imaluunniit kinaassutsimik paasiniarnermut tunngatillugit atorneqartussat, taava iserniartoq itigartinneqassaaq.
EU-mut ilaasortat tamarmik pisinnaatitaaffeqassapput paasissutissanut isersinnaanermut, siunertaralugu: killeqarfinnik aqutsineq, killeqarfinnut ingerlaarnerit oqilisaaffiginissaat, inunnik akuerineqanngitsunik nunamut iserniarneq pinngitsoortinniarlugu, aammalu, inatsisinik atuutsitsiniaanermi ingerlatsinermik siunertaqarpoq. Europol-ip aamma siunertarivaa paasissutissanut isersinnaatitaaffeqarsinnaaninnut inatsisiminnik atuutsitsiniarneq. Piumasaqaataasut malillugit, taamattaaq nunamut allamut (en mellemstat, et tredjeland eller international organisation) piumasaqaatit sukannertut atorlugit paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaapput, forordning, peqqussutini (EU) 2017/2226-mi Bilag I-imi5, tamanna allassimavoq6, taassumalu siunertaraa utertitsineq imaluunniit inatsisinik atuutsitsinermi aqutsineq7.
—
5 Aaqqissuussisimanerit, en FN-organisation, Den Internationale Organisation for Migration (IOM) imaluunniit Den Internationale Røde Kors Komité.
6 Artikel 41, stk. 1 aamma 2, aamma artikel 42.
7 Artikel 41, stk. 6.
Paasissutissat ima sivisutigisumik nalunaarsorneqassapput kingornalu automaatiskimik peerneqassallutik, tassa atorunnaarsinneqassallutik8:
1. Isertarnerit aamma aallaqqittarnerit ataasiakkaat tamarmik, taamattaarlu isernissamut itigartinneqarsimanerit, nalunaarsorneqarsimassapput ukiunilu pingasuni isernermiit ulloq siulleq aallaavigalugu toqqorneqartarlutik9.
2. Suliassamut ataatsimut mappet (sagsmappe), inummut namminermut paasissutissaanik imalik, nalunaarsorneqassaaq ukiullu pingasut aammalu ulloq ataaseq toqqorneqassapput, ulloq isernermi siulleq, aallaqqinneq imaluunniit itigartinneqarsimanermiit naatsorsuutigalugu , piffissami tassani isersimanermut nalunaarsorneqarsimanngikkuit.
3. Aalaqqinneq nalunaarsorneqarsimanngippat, paasissutissat inuummut namminermut tunngasut, ulloq akuersissutip naaneraniit piffiit aallaavigalugu pillugit aalajangersimasut nalunaarsorneqassapput ukiuni tallimani (5) toqqortarineqassapput.
—
8 Schengenip iluani angalaniaruit, visummimillu pisariaqartitsillutit, taava assavit ipaasa assilineri isilerninni aamma aalaqqilerninnitoqqorneqassanngillat, taakkumi paasissutissani visummip aaqqissuunneqarnerani toqqorneqareersimammata.
9 Nunat pingajuanni innuttaasut, tredjelandesstatsborger,pineqarpata taakkulu innuttatut ukunaneersuuppata: EU/EØS/CH, (t.i.. EU/EØS/CH-nut innuttaasut, nunamut allamut aallartut tassa innuttaaffiginngisaminnut imaluunniit najugaqarfigeriikaminnut), innuttaasumut ilaginnittumut, taakku aamma isilernermi aallalernerminnilu nalunaarsorneqassasut taamattaarlu isernissaminnut itigartinneqarsimagunik, paasissutissat taakku ukioq ataaseq toqqortarineqassapput, ulloq allattorneqqarfigisaq aallarnerfigalugu, tassalu nunamut qanga iserneq, aallaqqinneq imaluunniit isernissamut itigartitaaneq.
Illit pisinnaatitaaffeqarputit killeqarfiup paarsisuinut aperinissannut, tassa qanoq sivisutigisumik suli najugaqarnissamut akuersissutit atuunnersoq.
Tamatuma saniatigut pisinnaatitaaffeqarputit nittartakkami uani paasiniaasinnaallutit: https://travel-europe.europa.eu/ees imaluunniit killeqarfinni paasiniarsinnaavat suli qanoq sivisutigisumik nunami tassaniisinnaanerlutit.
Sivisunerusumik nuna najussagukku, akuersissutip naareerneratigut, taava paasissutissat ilinnut tunngasut automatiskimik inuit (kikkuuneri nalunngisat, nunamiissinnaanermut akuersissutaaruttunut) allartorsimaffiannut ilanngunneqassaatit. Naalaaaffiup pisortaasaallattorsimaffik takusinnaavaat. Tassani allassimaguit, taava Hjemrejsestyrelsenip (”nunamit angerlartitsiniaasartut) paasissutissat ilinnut tunngasut paasiniarsinnaavaat, taakku paasiniassavaat inatsisitigut tunngavissaqanngitsumik Danamarkimiinnersutit10. Pisortanulli piginnaasunut takussutissanik uppernartunik peqaruit, tassa peqquteqavillutit nunamiiginnarsimallutit, taava paasissutissat ilinnut tunngasut isersinnaanermut aaqqissuusinerup tungaanniit inuit allattorsimaffianiit, tassani nunamiissinnaarup naasimaneranik nalunaarsukkaniit peerneqassaatit.
—
10 Najugaqarnissamut akuersissutip sivisussusaa naatsorsorneqanngilaq taamattaarlu nunanut allanut paasissutissat taakku ingerlateqqinneqarnaviarnatik , tassa akuerisaalluni nunami tassaniissinnaanerup naanerani, tassa nunat pingajuaani innuttaasut pineqarpata, tredjelandsstatsborgere, taakkulu ilaqutaappata inummut ukunani innuttaasumut EU/EØS/CH-borgere (t.i. til EU/ EØS/CH-nut innuttaasut, nunamut allamut innuttaaffiginngisaminnut imaluunniit najugaqarfigeriikanut), innuttaasumut ilaginnittut aamma EU/EØS/CH-imi innuttanngortumut.
Illit makkuninnga pisinnaatitaaffeqarputit:
-
Isissutissamut pisinnaatitaaffeqarninnut tunngasunik datanut akisussaasumut illit pillutit saaffiginnissinnaavutit paasiniaallutit saaffiginnissinnaavutit
-
Piumasaqaatigisinnaavat paasissutissat eqqortuunngitsut imaluunniit naammaginanngitsut ilinnut tunngasut allanngortinneqarnissaannut imaluunniit piumasaqaatigisinnaavat ilassuteqarnissaq aamma
-
Piumasaqaatigisinnaavat paasissutissat ilinnut tunngasut eqqortumik suliarineqarsimanngitsut peerneqarsinnaanerinut imaluunniit suliarineqarnerisa annikillineqarnissaannut.
Pisinnaatitaaffiit taakku atuutsinneqarnissaat kissaatigigukku (punktit 1-3), taava saaffiginnissaatit paasissutissanik aqutsisumut imaluunniit inatsisinik paasissutissanik illersuinermi siunnersortimut (databeskyttelsesrådgiver) taakku ataani takusinnaavatit.
Inassutigineqassaaq illit toqqaannartumik oqartussaassumut saaffiginnissasutit, tassa paasissutissat suut pineqartut tunngavigalugit.
Attaveqarnissamut paasissutissat
|
Paasissutissanik aqutsisoq (dataansvarlig) |
Inatsisinik paasissutissanik illersuinermi siunnersorti (databeskyttelsesrådgiveren) |
|
Hjemrejsestyrelsen
|
Hjemrejsestyrelsen
|
|
Rigspolitiet
|
Rigspolitiet
|
|
Styrelsen for International Rekruttering og Integration
|
Styrelsen for International Rekruttering og Integration
|
|
Udlændingestyrelsen
|
Udlændingestyrelsen
|
EU-p malittarisassai naapertorlugit oqartussaaffiit akornanni suliassat agguataarneqarmata, pisinnaatitaaffeqartitaavutit maalaaruteqarnissannut uunga:
|
Danmarkimi nakkutilliisoq, tanna illit paasissutissaativit eqqortumik suliarineqarnissaannik akisussaasuuvoq (soorlu paasissutissat ilinnut tunngasut eqqunngitsuuppata): Datatilsynet |
Europap paasissutissanik illersuinermi nakkutilliisuutitaa: |
Pisinnaatitaaffeqarputit Datatilsynet Danmarkimiittumut maalaaruteqassallutit, tassa danskit pisortaasa paasissutissat ilinnut tunngasut, illit isummat naapertorlugu, suliarinninnerat malittarisassanik databeskyttelsemut tunngasunik unioqqutitsisuusorigukkit.
Paasissutissat annertunerusut pillugit uani nittartakkami pisortatigoortumi paasiniaasinnaavutit: https://travel-europe.europa.eu/ees
a—
1 Peqqussut (Forordning) (EU) 2017/2226 nunat ilaasortat killeqarfiinut, taamattaaq isersinnaanermut aalajangersakkkat, tassa nunat pingajuanneersut (tredjelande) pineqartillugit, tassa nunautisersinnaatitaanernut aamma taakkunaniit aneqqittarnermi nalunaarsorneqartarnerit, taakkununnga aamma ilaapput iseqqusaannginnernut peqqussutit inatsisitigoortumik malinneqartussat pillugit isumaqatigiissut Schengenaftalen aamma peqqussut, forordning (EF) nr. 767/2008 aamma (EU) nr. 1077/2011-meersunut tunngasut.
2 Østrig, Belgien, Bulgarien, Tjekkiet, Danmark, Estland, Finland, Frankrig, Tyskland, Grækenland, Ungarn, Island, Italien, Letland, Liechtenstein, Litauen, Luxembourg, Malta, Nederlandene, Norge, Polen, Portugal, Rumænien, Slovakiet, Slovenien, Spanien, Sverige aamma Schweiz.
3 Europaparlamentipaamma Siunnersooqatigiit peqqussutaat, Europa-Parlamentets og Rådets forordning (EU) 2017/2226 30. november 2017-imeersoq nunanut isertarnernut aallaqqittarnernullu nalunaarsorneqarfiit pillugit, taamattaaq nunat pingajormiut innuttaat, tredjelandsstatsborgere, iseqqusaasimanngitsut pillugit , pisortatigoortumik atuutsinneqalerneri taamattaarlu allannguinerit tassa Schengenimi isumaqatigiissut malillugu, aamma peqqussutit Schengenaftalen og forordning (EF) nr. 767/2008 taamattaaq (EU) nr. 1077/2011 (EUT L 327 af 9.12.2017, s. 20).